Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

• Virve Kähkönen

 

MTV3

• Helena Petäistö

 

STT-FNB

• Susanna Jääskeläinen

 

YLE

• Elina Ravantti
• Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

• Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

• Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

• eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
• vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaan

Maanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.

 

 

 

 

 

Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.

 

 

 

 

 

Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;

 

• Suomen Belgian suurlähetystö

• Suomen edustusto Natossa

• Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE)

 

Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun. 

Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.

 

 

***********

 

Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.

 

Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.

 

Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.

 

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.

 

Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.

 

Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.

 

 

*************

 

 

 

Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!

 

 

 

 

 

Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:

 

Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.

 

Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.

 

Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Sloveniasta ja Kroatiasta!

Tiistai 16.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain olla vaimoni ja hieman yli 30 muun henkilön kanssa mukana MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämällä perinteisellä maatalousmatkalla, joka tänä keväänä suuntautui Sloveniaan ja Kroatiaan.

 

Vietimme matkastamme pääosan Sloveniassa, sillä retkemme Kroatiaan kesti vain yhden päivän.

 

On todettava, että matkajärjestelyt eivät vastanneet sitä, mihin olemme näillä matkoilla tottuneet, mutta toki matkalla näki paljon uutta. Matkan tekniseksi toteuttajaksi oli valittu Trio Travels.

 

Lensimme sinivalkoisin siivin Ljubljanaan, mutta siirryimme heti laskeuduttuamme…

 

 

 

 

…Slovenian lyhyellä rannikolla Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Portoroz´n rantalomakaupunkiin, joka olikin tukikohtamme koko matkan ajan.

Portoroz merkitsee suomennettuna Ruusujen satamaa.

Italian raja kulkee lähellä Portoroz´a ja sen vuoksi siellä lähes kaikki viralliset opasteet ovat slovenian lisäksi myös italiaksi.

 

 

 

Portoroz´ssa on yksi rantakatu, jonka varrelle kaikki toiminta on keskittynyt.

 

 

 

Kaupunkia ympäröi kauniit ja jyrkät rinteet, joilla sijaitsevat talot ovat huolehtineet hyvin ympäristöstään.

Matkamme aikana Portoroz´ssa oli melko viileää, mutta parina päivänä lämpö kohosi yli 15 asteen.

Lämpö herätti liikenteeseen myös sisiliskot. Tässä parikin kuvaa erään ruokapaikkamme ravintolan kivijalassa vilistäneistä veijareista:

 

 

***********

 

 

Slovenia itsenäistyi Jugoslaviasta 25.6.1991. Se liittyi Natoon 29.3.2004, Euroopan Unioniin 1.5.2004 ja euroon se liittyi 1.1.2007 – hengästyttävä vauhti!

 

Slovenia on kehittynyt maa – sen näkee mm. yleisestä siisteydestä ja kansalaisten palveluhalukkuudesta, joten se on paikkansa ansainnut eurooppalaisessa perheessä.

 

Taloudelliset ongelmat vaanivat kuitenkin nurkan takana, mutta niitä ei ainakaan tavallinen matkaaja havainnut.

 

Suuri yllätys ei olisi, vaikka Slovenia lähiaikoina liittyisi Kreikan ja Kyproksen tavoin muiden euromaiden tukeen taloudellisissa ongelmissaan.

 

 

Liikenneinfra on kunnossa – harmi slovakialaisten kannalta, että maa on useiden naapurimaiden silmissä läpikulkumaa.

Hyvin lähellä majapaikkakuntaamme sijaitsi Italian puolella Trieste ja sen satamaan oli Ljubljanan suunnasta jatkuva vilkas rekkaliikenne, joka ei ilmeisesti lainkaan hyödyttänyt moottoritiemaksuja lukuun ottamatta Sloveniaa.

 

**********

 

 

Ljubljanan lentokenttä sijaitsee kauniiden vuorien vierellä ja bussimatkustajat meidänkin bussissa tallensivat ahkerasti näitä näkymiä matkamme päätteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä Tanskan elintarvikemarkkinoilla mättää?

Torstai 1.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Euroopan Unionin tilastokeskuksen Eurostatin mukaan kuluttajan ruokakori maksaa EU-maista eniten Tanskassa.

 

Julkisuudessa on taivasteltu Suomen korkeaa ruokakorin hintaa, mutta olemattoman huomion kohteeksi on jäänyt Tanskan kallein ruokakori.

 

Suomen heikko sijoittuminen selittyy paljolti maamme korkealla ruuan arvonlisäverolla, sillä tutkimus toteutettiin ruuan arvonlisäveron ollessa 17 %. Nyt maamme sijoitus olisi parempi, koska ruuan arvonlisävero on alentunut.

 

Tanska on elintarvikkeiden suuri vientimaa ja sen vuoksi ihmetyttääkin maan kallis ruokakori. Etäisyydet Tanskassa ovat lyhyet, joten pitkät etäisyydetkään eivät ole selitys maan korkealle hintatasolle.

 

Odotan selityksiä Tanskan korkealle ruokakorin hinnalle.

 

-Esko Erkkilä-